Covid-19-pandemian kaltaisissa yleisissä onnettomuuksissa Brasilian lainsäädäntöön oli tarpeen tehdä joitakin muutoksia julkisten viranomaisten hankintaprosessien virtaviivaistamiseksi, jotta voidaan vastata kansanterveyteen tarkoitettujen tuotantopanosten ja lääkkeiden kasvavaan kysyntään.

Yksi tämän tavoitteen kanssa hyväksytyistä laeista oli liittovaltion laki nro 14.065 / 2020, joka korotti valtioiden ja kuntien allekirjoittamien ostojen ja sopimusten tarjousvapauden raja-arvoja koko maassa.

Goiásissa Valtion tilintarkastustuomioistuimen (Tce-GO) helmikuussa julkaisemassa strategisessa raportissa todettiin, että Goiásin osavaltio käytti Covid-19-pandemian torjuntaan noin 2,29 miljardia R$, mikä on 73,5% tästä kokonaismäärästä palkkauksiin ilman tarjouskilpailuja.

Toimenpide sai tukea silloisesta lainsäädännöstä, koska julkisen vallan oli ostettava aikaa, jotta kansanterveys saisi lääkkeitä, tuotantopanoksia ja jopa laitteita kalliisiin lääkärintarkastuksiin ja toimenpiteisiin.

Goiásin osavaltion pandemian maksamiseen tarkoitetusta kokonaismäärästä yli 90 prosenttia käytettiin sairaalayksiköiden hallintopalveluihin,mikä vastaa 2,08 miljardia R$. Tarjouskilpailuihin ja sopimuksiin erikoistunut lakimies Daniela Gomes kertoo, että Covid-19-pandemian aika on tuonut Brasiliaan epätyypillisen tilanteen julkisissa hankinnoissa ja että yleensä hallitus tarvitsee tarjousprosessin tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen ostamiseksi.

”Jopa pandemian yhteydessä meillä oli oikeusapua liittovaltion lailla nro 13,979 2020, joka toi joustotoimenpiteitä palkkaamiseen Brasilian kansanterveystilanteen vuoksi”, hän lisää. Asianajaja selventää, että valtion Asetus N. º 9.653 vuodelta 2020 säänteli liittovaltion lakia n.º 13.979/2020 Goiásissa, mikä varmistaa oikeudellisen tuen edetä hankintaprosesseissa ketterämmin terveysalalla.

”Kilpailutuksesta luopuminen ei tarkoita sitä, ettei sopimusmenettelyä olisi ollut, vaan ketterämpi ja joustavampi prosessi hyväksyttiin Covid-19: n aiheuttaman terveyskriisin hoitoon liittyviin hankintoihin”, hän sanoo.

Lakimiehen mukaan pandemiakauden hätätarpeen vuoksi tehdyt lakimuutokset eivät vaikuttaneet julkisten menojen valvonnan mekanismeihin. ”Kaikkia hätämajoitusprosesseja valvovat ja auditoivat ulkopuoliset valvontaelimet, joilla on toimivalta tarkistaa, onko ollut viitteitä julkisten varojen väärinkäytöstä”, hän huomauttaa.

Tuomioistuimet ja kansanedustajat

Daniela Gomes mainitsee, että valtion ja kuntien kirjanpitotuomioistuimet ovat vastuussa kaikkien valtionhallinnon tai kuntien tekemien ostojen valvonnasta tarjousvapauden avulla. Tarjouskilpailuihin ja sopimuksiin erikoistuneen asiantuntijan mielestä tämä ulkopuolisten valvontaelinten toiminta Covid-19-pandemian aikana oli ja on olennaisen tärkeää terveysalan tuotantopanosten hankintaan tarkoitettujen julkisten varojen kohdentamisen valvomiseksi.

Lisäksi lakimies muistuttaa, että nämä tahot tekivät myös ennaltaehkäisevää työtä kouluttamalla julkisjohtajia lainsäädännön muutoksista. ”Jotkut elimet, kuten TCE ovat jopa käynnistäneet hyvän käytännön ohjeet primer palkkaamiseen hätätilan aikana keinona jättää johtajat valmiita soveltamaan lakia,” hän sanoo ” Daniela Gomes huomauttaa, että ulkoiset valvontaelimet, kautta tarkastus-ja tilintarkastusmenetelmät, ovat vastuussa kirjanpidosta, taloudellinen, budjetti ja operatiivinen valvonta valtion toimintaa.

”Nämä elimet voivat rangaista näitä johtajia soveltamalla sakkoja ja seuraamuksia tapauksissa, joissa hankintasääntöjä ei noudateta hätätilan aikana”, hän lisää ” asianajaja mainitsee myös yleisen syyttäjänviraston osallistumisen, joka voi oikeudellisten ja operatiivisten rajojen puitteissa pitää asianomaiset vastuullisina, jos valtion virastojen suorittamassa palkkauksessa havaitaan väärinkäytöksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.